Matka ritvan synttäreille 4.Langinkoskella

Aamulla Valkoselkä tikka oli ilmestynyt Ritvan pihalle.

Kauan aikaa siinä omenapuussa aterio.

En ollut ennen nähnytkää tätä tikkaa.
Lädimme aamusta Ritvan ja Paulin kanssa Langinkoskelle kävelemään.

Sillä oli tekeillä parannuksia.
Tuossa on nyt uusi kahvila, mutta oli valitettavasti kiinni.
Syyskuun alusta on vain viikonloppuisin auki.

Raput oli uusittu, eikä tuota patsasta ollut viimeksi kun käytiin.

silta oli maalattu.

Oli tekeillä aita tuon kallion reunaan.

Täälläkin oli siltaa uusittu. Parhaillaan työläiset oliva siinä mittaamassa, mitä lie.

Ihanasti koski solisi.

Täällä päässä oli rauhallista.

Nuoruusystäväni asuu tuossa joen toisella puolella.
Viimekerralla kävimme häntä tapaamassa.

Kauniit maisemat on heidän ikkunasta.
Siis vastakkaiseltakin puolelta.

Luonnon puistostahan ei puita saa korjata pois jos kaatuu.

Sisälle museoon emme menneet.

Opas museosta tuli ulos ja kertoi vähän paikasta.
Mehän emme olleet ensikertalaisia täällä, mutta oli kiva kuitenkin kuulla hänen kertomana.
Nuoruus paikkojahan nämä on.

Kävely täällä on aina mukavaa. Nytkin antoi ruokahalua, että oli aika mennä syömää.

jatkoa seuraa..

Matka Ritvan synttäreille 3. Korkeakoskella

Orvokin ja Sepon kanssa kiertelimme Karhulaa ja kävimme katsomassa onko vielä jätepaperikasat  Korkeakoskella Kartonkitehaan vieressä.

Muistelimme että kun olin 12v niin usein pikkusiskojen kanssa kiipesimme kasojen päälle lukemaan lehtiä. 

Siellä oli kaikenlaisia lehtiä, niin moni muukin siellä kävi.

Ei varmaan ollut luvallista.

Ja kun nyt ajattelen niin vaarallistahan tuo oli.

Näkyy tuolla olevan lehtipaaluja nytkin.

Vaan enpä nyt päässyt lähemmäksi.
En tiedä kiivettiinko silloin aidan yli niinkuin jotku Vanhaa karhulaa Fasebokissa muistelivat.

Kävimme myös korkeakosken koulua katsomassa.

Kävin täällä luultavasti 5:luokan, kun asuimme Niittymäellä.

Olin sinä vuonna luokan paras tytöistä.
Koulukuvaa ei siltä vuodelta minulla ollut.
En varmaan ollut koko vuotta, sillä aloitin kesken lukukautta.
Muutimme sitten sieltä Jumalniemeen ja Kyminkartanon kouluun.

Paljon muistoja tuli mieleen kun täällä vanhoilla lapsuuspaikoilla kiertelimme.

matka jatkuu......

Matka Ritvan synttäreille 2. Tänään siis juhlitaan Ritva-siskoa.

Hän kun täyttää pyöreitä vuosia.

Paljon on aihetta lapsella kiittää,
Junalan lahjoja kaikille riittää.
Jokainen päivä on aamusta varhain
 Jumalan armoa lahjoista parhain.....
Lauloimme  kun Ritva aukaisi oven.

Onnen maljat juotiin.

Tässä sitten siskot yhdessä.

Päivän sankari.
Olkoon ylläsi kirkas taivas.....

Pikkuvelikin tuli.
Sisarukset ikä järjestyksessä.

Tässä sitten muitakin onnittelijoita.
Oli oikein kaunis päivä.

kuvassa myös yksi serkku ja  puolisomme.

Vanhin siskomme tuli seuraavana päivänä.

Kiitos rakas Ritva- sisko kun olet olemassa ja järjestit juhlat.
Oli niin mukavaa tavata sissaruksia yhtäaikaan koolla,
 nyt siis 7.
Ruotsiin jäi vielä 2 siskoa ja veli jotka eivät olleet mukana.
Aivan liian harvoin olemme kaikki yhtäaikaa koolla.

matka jatkuu..

Matka Ritvan syntymäpäiville. 1-

Yllätys.

Lähdimme kotoonta matkalle aamusta klo.10. 

Matkaa laivalle on 400 km.

Noidan nuoli ei ollut helpottanut jotenka otin tyynyn ja makasin takapenkillä suurimman osan matkasta.

Söimme aamiaisen Jönköpingissä, Ikealla.

Ilma oli sopiva ajoon,  pilvipoutaa.

Pieni pysähdyksiä teimme ja sitten söimme lounaan klo.14 Tukholman Ikealla.

Puhelin soi kun olimme kuninkaankurvissa ja jotenkin missasimme kääntyä tunneliin joka vie Vinkun satamaan. Ajoimme kaupungille ja vähän pyörimme siellä ennenkuin löysimme satamaan. 

Laivassa matka meni mukavasti.
Kävimme syömässä illallisen ja sitten katsoimme tanssiesityksen.
Yöklubi, näytös ei ollut hyvä.
Aamulla söimme vain puurot ja kahvin.
Nyt tulemme Helsinkiin, harmaata on.
Ajoimme kotkaan ja ensin Orvokille. Siellä odotti jo ruoka.
Sitten yllätimme Ritvan.

Veimme hänet kahvilaa. Sanoimme että nyt jutellaan ja muistellaan menneitä aikoja naisten kesken.
Ritva ei aavistanutkaan mitä häntä siellä odotti.
Hänen paras lapsuusystävä tuli sinne. (Olimme sen sopineen etukäteen) Istuimme ja hän tuli pöydän viereen ja tuijotti Ritvaa. Ritva käänsi päänsä pois ja katsoi uudestaa. Mitä tuo ihminen minua tuijottaa. Sitten katsoi tarkempaa ja hyppäsi ylös. Oi Riitta!!! 

Kyllä meillä juttua riitti.
Emme olleet tavanneet Riittaa moniin kymmeniin vuosiin.
Hän ajoi Nokialta asti tähän tapaamiseen.
Kiitos Riitta kun tulit. Ilo oli molemmin puoleinen.

Kyllä Ritva tykkäsi yllätyksestä.
Huomenna sitten vietämme 70v. synttäreitä.
Jatkoa seuraa.